Bouvier

Flanderinpaimenkoira on Belgiasta peräisin oleva rotu, jossa sitä kasvatettiin veto- ja paimenkoiraksi. Se on kookas rotu, joka tunnetaan karvaisesta turkistaan ja lihaksikkaasta, tasapainoisesta rungostaan. Älykkyys ja monipuolisuus ovat kaksi Flanderin vuoristokoiran ominaisuutta.

Yleiset tiedot

Rodun koirat ovat kooltaan suuria ja ulkonäöltään voimakkaita. Paino vaihtelee 32 ja 50 kilon välillä, kun taas pituus vaihtelee uroksilla 62 ja 70 senttimetrin välillä ja nartuilla 60 ja 67 senttimetrin välillä. Rodun elinajanodote on 10-12 vuotta, ja ne kuuluvat Fédération Cynologique Internationale (FCI) -järjestön ryhmään 1, johon kuuluvat paimenkoirat ja karjakoirat (lukuun ottamatta sveitsinpaimenkoiria).

Lyhyt rotuhistoria

Flanderinpaimenkoira on rotu, joka on peräisin Flanderin alueelta, joka sijaitsee Belgian, Ranskan ja Alankomaiden rajoilla. Vaikka rodun tarkasta alkuperästä ei ole varmuutta, sen uskotaan polveutuvan useista vanhemmista roduista, kuten mastiffista, beauceronista ja griffonista, ja se on saattanut risteytyä myös paikallisten paimento- ja maatiaiskoirien kanssa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Belgian armeija käytti rotua ambulanssi- ja lähettikoirana. Sodan jälkeen rodun määrä väheni, mutta joukko kasvattajia onnistui kuitenkin elvyttämään rodun ja perusti vuonna 1922 ensimmäisen oman Flanderin karjakoirakerhon. Sittemmin rodusta on tullut erittäin suosittu monissa maissa, ja sitä on arvostettu erityisesti älykkyytensä, uskollisuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi. Nykyään näitä koiria käytetään monenlaisissa tehtävissä, kuten paimennuksessa, suojelu-, poliisi- ja sotilastöissä sekä perheen lemmikkinä.

Rodun ominaisuudet

Flanderin vuorikoira on voimakas rotu, jolla on lyhyt ja lihaksikas runko. Pää on suuri ja neliömäinen, leuka on vahva ja silmät ovat tummat, soikeat ja niissä on valpas ja älykäs ilme. Korvat ovat keskikokoiset, korkealle asetetut, ja ne on leikattava, jotta ne seisovat pystyssä, ja myös häntä on yleensä telakoitu lyhyeksi. Turkki on erittäin tiheä ja koostuu kaksinkertaisesta turkista. Aluskarva on pehmeää ja tiheää, kun taas päällyskarva on karheaa ja epäsiistiä. Karvapeite on keskipitkä (noin 6 cm), eikä se ole hoitamattomasta ulkonäöstään huolimatta kiharainen eikä karvainen. Turkin pituus on lyhyempi raajojen kohdalla ja pidempi ylähuulen ja leuan kohdalla muodostaen parran ja viikset. Turkin väri voi vaihdella harmaasta mustaan, brindleen tai fawniin. Säännöllinen harjaus on suositeltavaa, jotta vältytään sotkeutumiselta ja mattojen muodostumiselta. Temperamentiltaan rotu tunnetaan älykkyydestään, uskollisuudestaan ja erityisesti monipuolisuudestaan eri rooleissa. Ne ovat rauhallisia ja järkeviä koiria, mutta myös energisiä, päättäväisiä ja pelottomia. Rotu tarvitsee omistajia, joilla on aktiivinen elämäntapa ja jotka voivat tarjota niille kodin, jossa on tilaa ja mahdollisuus harrastaa monenlaista toimintaa.

Yleiset sairaudet

Flanderin vuorikoira on yleensä terve, mutta kuten kaikilla roduilla, sillä on taipumusta tiettyihin sairauksiin tai tiloihin. Harmaakaihi, mahalaukun laajentuma, glaukooma, lonkkaniveldysplasia, kurkunpään halvaus ja ruokatorven ahalaasia ovat rodun yleisimpiä sairauksia. Edellä mainittujen sairauksien lisäksi OFA (Orthopaedic Foundation for Animals) Canine Health Information Centre (CHIC) suosittelee sydämen ja silmien seulontatutkimusta sekä kyynärniveldysplasiatestiä.